koru
substantiivi
-
Esine, jota käytetään koristeena ja kaunistautumisvälineenä, kuten kaulakoru tai korvakoru.
Sain kauniin korun syntymäpäivälahjaksi.
Taivutus
yks. nom. koru, yks. gen. korun, yks. part. korua, yks. ill. koruun, mon. gen. korujen, mon. part. koruja, mon. ill. koruihin.
Synonyymisanakirja
koru
-
hely, jalokivikoru, bling, bling bling, killuttimet.
Esimerkit
Koruni katosi matkalla.
Ostan uuden korun lahjaksi ystävälle.
Korut ovat kauniita koristeita.
Etymologia
Alkuperä juontuu suomen kielen sanasta 'koru'
Käännökset
| englanti |
bijou jewellery, jewelry bling, bling bling |
Riimisanakirja
koru rimmaa näiden kanssa:
hopeakoru, kaulakoru, rihkamakoru, platinakoru, kultakoru, rintakoru, korvakoru, kameekoru, rannekoru
Liittyvät sanat
rihkamakoru, korvakoru, puuhelmi, lasihelmi, timanttikoruLäheisiä sanoja
korttisakki, korttitalo, korttitemppu, koru, koruesine, korukannet