korvatauti

substantiivi

1. Sairaus, joka vaikuttaa korviin tai kuuloelimiin.

   Korvatauti voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä.

Taivutus

yks. nom. korvatauti, yks. gen. korvataudin, yks. part. korvatautia, yks. ill. korvatautiin, mon. gen. korvatautien, mon. part. korvatauteja, mon. ill. korvatauteihin.

Synonyymisanakirja

korvatauti

1. korvasairaus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Korvatauti vaivasi häntä jo viikkoja.
Tyttö sai korvatautiin lääkityksen.
Korvatulehdus on yleinen korvatauti.

Käännökset

Riimisanakirja

korvatauti rimmaa näiden kanssa:

mahatauti, tupakkatauti, penikkatauti, sorkkatauti, reumatauti, kaatumatauti, pesäkekovettumatauti, punatauti, kuppatauti, vatsatauti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

korvasokkelo, korvasärky, korvata, korvatauti, korvatautioppi, korvatillikka