korvatulehdus
substantiivi
-
Korvan tulehduksellinen tila, usein bakteerien tai virusten aiheuttama.
Lapsen korvatulehdus tarvitsi antibioottihoitoa.
Taivutus
yks. nom. korvatulehdus, yks. gen. korvatulehduksen, yks. part. korvatulehdusta, yks. ill. korvatulehdukseen, mon. gen. korvatulehdusten korvatulehduksien, mon. part. korvatulehduksia, mon. ill. korvatulehduksiin.
Esimerkit
Korvatulehdus on yleinen lapsilla.
Hänellä oli toistuva korvatulehdus.
Korvassa oli merkkejä tulehduksesta.
Etymologia
Peräisin 'korva' ja 'tulehdus'; viittaa korvan tulehdukselliseen tilaan.
Käännökset
| englanti |
otitis media otitis |
| ranska | otite |
| saksa | Mittelohrentzündung (f), Otitis (f) |
| kreikka | ωτίτιδα |
| venäjä | оти́т (m) |
| ruotsi | öroninflammation, otitit |
Riimisanakirja
korvatulehdus rimmaa näiden kanssa:
tulehdus, klamydiatulehdus, haimatulehdus, kitarisatulehdus, nielurisatulehdus, maksatulehdus, rintatulehdus, haavatulehdus, jännetulehdus
Liittyvät sanat
otiitti, molemminpuolinenLäheisiä sanoja
korvatillikka, korvatipat, korvatorvi, korvatulehdus, korvatulppa, korvatyyny