kosinta

substantiivi

1. Toiminta, jossa pyydetään toista menemään naimisiin.

   Kosinta oli yllätys kaikille juhlaväelle.

Taivutus

yks. nom. kosinta, yks. gen. kosinnan, yks. part. kosintaa, yks. ill. kosintaan, mon. gen. kosintojen kosintain, mon. part. kosintoja, mon. ill. kosintoihin.

Synonyymisanakirja

kosinta

1. kosiminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kosinta tapahtui romanttisessa puutarhassa.
Hän hymyili kosiessa

Mutta täsmälleen vuoden kuluttua siitä kuin tuo ensimmäinen kosinta oli tapahtunut, Aleksander ilmestyi yhtä juhlallisena paronittaren eteen, totisen kohteliaasti muistuttaen hänen antamastaan lupauksesta

Käännökset

Riimisanakirja

kosinta rimmaa näiden kanssa:

suosinta

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kosija, kosimakirje, kosini, kosinta, kosintamatka, kosintamenot