koskikara
substantiivi
-
lintulaji, joka elää virtavesissä
Koskikara sukelteli taitavasti koskessa.
Taivutus
yks. nom. koskikara, yks. gen. koskikaran, yks. part. koskikaraa, yks. ill. koskikaraan, mon. gen. koskikarojen koskikarain, mon. part. koskikaroja, mon. ill. koskikaroihin.
Esimerkit
Näimme koskikaran joen varrella.
Koskikara on taitava sukeltaja.
Lintu lensi kuin koskikara vedessä.
Etymologia
Alkuperä: Suomalainen yhdyssana, 'koski' + 'kara' (lintu).
Käännökset
englanti |
European water ouzel dipper, water ouzel |
italia | merlo acquaiolo (m) |
venäjä | оля́пка (f) |
ruotsi | strömstare |
Läheisiä sanoja
kosketuspinta, kosketustartunta, koski, koskikara, koskikorento, koskimelonta