kotikaupunki
substantiivi
-
Kaupunki, jossa henkilö on kasvanut tai vakiintunut asumaan.
Hän palasi pitkän ajan jälkeen kotikaupunkiinsa.
Taivutus
yks. nom. kotikaupunki, yks. gen. kotikaupungin, yks. part. kotikaupunkia, yks. ill. kotikaupunkiin, mon. gen. kotikaupunkien, mon. part. kotikaupunkeja, mon. ill. kotikaupunkeihin.
Esimerkit
Helsinki on minun kotikaupunkini.
Hän palaa aina mielellään kotikaupunkiinsa.
Kotikaupungilla on erityinen paikka sydämessäni.
Etymologia
Muodostuu yhdistämällä 'koti' ja 'kaupunki'.
Käännökset
Riimisanakirja
kotikaupunki rimmaa näiden kanssa:
kaupunki, vapaakaupunki, vanhakaupunki, puutarhakaupunki, nauhakaupunki, rajakaupunki, satamakaupunki, miljoonakaupunki, kisakaupunki, hansakaupunki
Läheisiä sanoja
kotikalja, kotikasvatus, kotikatsomo, kotikaupunki, kotikenttä, kotikenttäetu