kotitalo
substantiivi
-
Oman perheen tai suvun asuinrakennus.
Kotitalo on ollut suvun omistuksessa jo viisi sukupolvea.
Taivutus
yks. nom. kotitalo, yks. gen. kotitalon, yks. part. kotitaloa, yks. ill. kotitaloon, mon. gen. kotitalojen, mon. part. kotitaloja, mon. ill. kotitaloihin.
Esimerkit
Kotitalo seisoo yhä vahvana kylän laidalla.
Hän vietti lapsuutensa suuressa kotitalossa.
Kotitalon piha oli hänen leikkipaikkansa.
Etymologia
Koti" tarkoittaa omaa asumuspaikkaa, ja "talo" on rakennus.
Käännökset
Slangisanakirja
-
köksä: kotitalous (koul.) : Perjantaisin meil oli pari vikaa tuntii köksää.
Riimisanakirja
kotitalo rimmaa näiden kanssa:
lehtitalo, luhtitalo, pysäköintitalo, omakotitalo, muotitalo, parlamenttitalo, elementtitalo, konserttitalo, korttitalo
Läheisiä sanoja
kotisivu, kotisynnytys, kotitakki, kotitalo, kotitaloudellinen, kotitalous