kotitalo

substantiivi

  1. Oman perheen tai suvun asuinrakennus.

    Kotitalo on ollut suvun omistuksessa jo viisi sukupolvea.
Taivutus

yks. nom. kotitalo, yks. gen. kotitalon, yks. part. kotitaloa, yks. ill. kotitaloon, mon. gen. kotitalojen, mon. part. kotitaloja, mon. ill. kotitaloihin.

Synonyymisanakirja

kotitalo

  1. maatalo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kotitalo seisoo yhä vahvana kylän laidalla.
Hän vietti lapsuutensa suuressa kotitalossa.
Kotitalon piha oli hänen leikkipaikkansa.

Etymologia

Koti" tarkoittaa omaa asumuspaikkaa, ja "talo" on rakennus.

Slangisanakirja

  • köksä: kotitalous (koul.) : Perjantaisin meil oli pari vikaa tuntii köksää.

Riimisanakirja

kotitalo rimmaa näiden kanssa:

lehtitalo, luhtitalo, pysäköintitalo, omakotitalo, muotitalo, parlamenttitalo, elementtitalo, konserttitalo, korttitalo

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kotisivu, kotisynnytys, kotitakki, kotitalo, kotitaloudellinen, kotitalous

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro