koto
substantiivi
-
Oma koti tai asuinpaikka.
Oli ilo palata pitkän reissun jälkeen takaisin kotoon.
Taivutus
yks. nom. koto, yks. gen. koton, yks. part. kotoa, yks. ill. kotoon, mon. gen. kotojen, mon. part. kotoja, mon. ill. kotoihin.
Esimerkit
Hän on koto Karjalasta.
Koto on paikka
Käännökset
| englanti |
koto
puhekieltä A Japanese stringed instrument having numerous strings, usually seven or thirteen, that are stretched over a convex wooden sounding board and are plucked with three plectra, worn on the thumb, index finger, and middle finger of one hand. (ja-romanization of) louse (gloss) house, home |
Slangisanakirja
-
kotibailut: kotonapidettävät tanssi-juhlat
-
kotibileet: kotonapidettävät tanssi-juhlat : Lähetsä Krissen kotibileisii?
-
kotihipat: kotonapidettävät tanssi-juhlat
Sitaatit
"Ai jumalauta, että kyllä puheita keksitään. koto, uskonto ja isänmaa. Kotoo mul ei ole, huoneet on yhtiön. Kirkosta minä olen eronnut, ja isänmaata mulla ei ole niin tilkkuakaan. Toi yks paskahousu, toi valistusupseerinkooho puhu, että tarttee vanhempia puolustaa. Ei mulla ole elossa muuta ku äite, ja jos ryssä semmosen vanhan ämmänkropsan luulee tarvittevansa, niin vieköön perkele." (Lahtinen)"
Liittyvät sanat
koto (2)