koukertelu
substantiivi
-
Koukeroiden muodostaminen tai niissä liikkuminen.
Kalligrafia oli täynnä kaunista koukertelua.
Taivutus
yks. nom. koukertelu, yks. gen. koukertelun, yks. part. koukertelua, yks. ill. koukerteluun, mon. gen. koukertelujen koukerteluiden koukerteluitten, mon. part. koukerteluja koukerteluita, mon. ill. koukerteluihin.
Esimerkit
Koukertelu ei vie suoraan perille.
Liikkeet muistuttivat koukertelua.
Hänen tanssinsa oli täynnä koukertelua.
Käännökset
Läheisiä sanoja
koukeroida, koukeroinen, koukerrella, koukertelu, koukistaa, koukistaja