kova

adjektiivi

1. Jotain, joka on lujuudeltaan tai rakenteeltaan kestävä tai vaikeasti muokattava.

   Kiven pinta oli hyvin kova.

Taivutus

yks. nom. kova, yks. gen. kovan, yks. part. kovaa, yks. ill. kovaan, mon. gen. kovien kovain, mon. part. kovia, mon. ill. koviin.

Synonyymisanakirja

kova

1. akuutti, ankara, voimakas, äkillinen, sitkeä, markkinaehtoinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on kova työntekijä.
Kova pakkanen rikkoi vesiputken.
Kilpailu alalla on kovaa.

Käännökset

Slangisanakirja

• gängsta: kovanaama

• hippulat vinkuu: kovalla kireellä : Nyt tulet meille niiet hippulat vinkuu.

• hitsi: kova työ / kova urakka

• hyvä / hauska / hieno : Se on kova sana toi uus Kawa, ainaski sileellä.

• kova sana: hyvä / vahva : Susuki pitsgul oli sillon kova sana.

• kova skulaan: soittaa / pelaa

• kovat piipus: aidot luodit / olla tosissaan

• lällättimet: kovaääniset

• mandoliinidarra: kova kohmelo : Oliha varsinainen mandoliinidarra.

• miedosti: kovasti / paljon : Miedosti siin seas oli styrkkaa brenaa.

• nupit kaakos: kovaääniset soivat täysillä

• peräsuoli ulkona: kovalla kiireellä : Mika on puskenu duunii peräsuoli ulkona koko kevään.

• rankasti: kovasti / hienosti

• sumee: kova / hieno / upea

• svamppa: kova juomari

• taffi: kova / raju / rankka

• tattimaassa: kovassa humalassa

• vitusti: kovasti / paljon : Mä tykkään susta niin vitusti!

Sanonnat

"Ei se kova meno vaan se äkkipyssäys."

"Ei tylsää ole kova työ vaan pinnallinen."

"Jokainen joka luo on kova."

"Kaksi on pahhoo mualimassa paha akka ja kova pakkanen."

"Kova kovaa vastaan synnyttää kipinöitä (Slovakialainen)."

Riimisanakirja

kova rimmaa näiden kanssa:

puolikova, kivikova, raudankova, teräksenkova, kivenkova, piinkova, metallinkova, timantinkova, luunkova

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kouruttaa, kouruuntua, koutsi, kova, kovaa, kovaan