kraiveli
substantiivi
-
Kaulan takaosa, niska.
Hän tunsi kylmän henkäyksen kraivelissaan.
Taivutus
yks. nom. kraiveli, yks. gen. kraivelin, yks. part. kraivelia, yks. ill. kraiveliin, mon. gen. kraivelien kraiveleiden kraiveleitten, mon. part. kraiveleja kraiveleita, mon. ill. kraiveleihin.
Esimerkit
Lapsille maistui makea kraiveli.
Hän valmisti omenaa ja kraivelia.
Kauppiaalta sai ostaa tuoretta kraivelia.
Käännökset
englanti |
puhekieltä A shirt collar. käydä/tarttua kiinni kraivelista
|
Slangisanakirja
-
kurkku / kaula / niska : Otin sitä kraivelist kii ja ravistelin vähä.
Läheisiä sanoja
kraavi, kraavikala, kraavilohi, kraiveli, krakata, krakkaamo