kuhina
substantiivi
-
vilkas toiminta tai liike
Torilla oli kuhina pikkutunneista lähtien.
Taivutus
yks. nom. kuhina, yks. gen. kuhinan, yks. part. kuhinaa, yks. ill. kuhinaan, mon. gen. kuhinoiden kuhinoitten kuhinojen kuhinain, mon. part. kuhinoita kuhinoja, mon. ill. kuhinoihin.
Esimerkit
Kaupungin kuhina oli tarttuvaa.
Markkinat toivat mukanaan iloista kuhinaa.
Kevätillan kuhina täytti puiston.
Käännökset
englanti |
stir, bustle taivutettu muoto |
Liittyvät sanat
hyörinä, vilske, vilinä, säpinä