kuikuilu

substantiivi

1. Toiminta, jossa kurkitaan tai tarkkaillaan salaa.

   Hänen kuikuilunsa herätti epäilyksiä.

Taivutus

yks. nom. kuikuilu, yks. gen. kuikuilun, yks. part. kuikuilua, yks. ill. kuikuiluun, mon. gen. kuikuilujen kuikuiluiden kuikuiluitten, mon. part. kuikuiluja kuikuiluita, mon. ill. kuikuiluihin.

Synonyymisanakirja

kuikuilu

1. kurkistelu, tirkistely.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kuikuilu ei ole kohteliasta.
Naapurin kuikuilu ärsytti meitä.
Kuikuilu sai aikaan kiusallisia hetkiä.

Käännökset

Riimisanakirja

kuikuilu rimmaa näiden kanssa:

hissikuilu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuikelo, kuikka, kuikuilla, kuikuilu, kuilu, kuilu-uuni