kuiskaus
substantiivi
-
Hiljaa sanottu asia; kuiskaaminen.
Kaiku vastasi kuiskauksen laaksossa.
Taivutus
yks. nom. kuiskaus, yks. gen. kuiskauksen, yks. part. kuiskausta, yks. ill. kuiskaukseen, mon. gen. kuiskausten kuiskauksien, mon. part. kuiskauksia, mon. ill. kuiskauksiin.
Esimerkit
Hiljainen kuiskaus kantautui huoneen poikki.
Kuiskaus herätti hänet unesta.
Eriävät mielipiteet kuului vain kuiskauksena.
Etymologia
Johdettu verbistä 'kuiskata', joka tarkoittaa hiljaista puhetta.
Käännökset
Riimisanakirja
kuiskaus rimmaa näiden kanssa:
maiskaus, raiskaus, diskaus, leiskaus, hiiskaus, piiskaus, loiskaus, moiskaus, roiskaus, tiskaus
Liittyvät sanat
korvinkuultava, suihkaus, kuuluvaLäheisiä sanoja
kuiskailla, kuiskailu, kuiskata, kuiskaus, kuiske, kuiskia