kukkopoika

substantiivi

1. Nuori mies, joka on ylpeä ulkonäöstään tai esittää itseään tärkeänä.

   Kukkopoika käveli muina miehinä kadulla.

Taivutus

yks. nom. kukkopoika, yks. gen. kukkopojan, yks. part. kukkopoikaa, yks. ill. kukkopoikaan, mon. gen. kukkopoikien kukkopoikain, mon. part. kukkopoikia, mon. ill. kukkopoikiin.

Esimerkit

Naapurissa asuu kiltti kukkopoika.
Kukkopoika auttoi vanhusta kadun yli.
Hän kutsuu leikkikaveriaan kukkopojaksi.

Käännökset

Riimisanakirja

kukkopoika rimmaa näiden kanssa:

partiopoika, pallopoika, orpopoika, rattopoika, ottopoika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kukkoilu, kukkonen, kukkopilli, kukkopoika, kukkopoikanen, kukkotappelu