kulmaus

substantiivi

  1. Tila tai kohta, jossa kaksi suoraa tai pintaa kohtaavat muodostaen kulman.

    Huoneen kulmaus oli varjossa.
Taivutus

yks. nom. kulmaus, yks. gen. kulmauksen, yks. part. kulmausta, yks. ill. kulmaukseen, mon. gen. kulmausten kulmauksien, mon. part. kulmauksia, mon. ill. kulmauksiin.

Synonyymisanakirja

kulmaus

  1. kadunkulmaus, nurkka, kulma, kolkka, nurkka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanhan talon kulmaus oli jykevä.
Hän nojasi talon kulmaukseen.
Kulmaus tarjosi suojaa sateelta.

Etymologia

Johdettu 'kulma', tarkoittaa kulmaista aluetta tai kulman muodostamaa tilaa.

Riimisanakirja

kulmaus rimmaa näiden kanssa:

kadunkulmaus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

lehtihanka, nurkkaus, kolkka (2), käänne

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro