kultala

substantiivi

1. Paikka, jossa kultaa on löydetty tai jossa sitä kaivetaan.

   Kultala houkutteli monia kaivostyöläisiä ympärilleen.

Taivutus

yks. nom. kultala, yks. gen. kultalan, yks. part. kultalaa, yks. ill. kultalaan, mon. gen. kultaloiden kultaloitten kultalain, mon. part. kultaloita, mon. ill. kultaloihin.

Synonyymisanakirja

kultala

1. rikkaustalo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanhan metsän keskeltä löytyi kultala.
Käsityöläinen työskenteli pienessä kultalassa.
Kultalassa käsiteltiin jaloja metalleja.

Käännökset

Riimisanakirja

kultala rimmaa näiden kanssa:

katala, matala, lantala, lietelantala

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kultakutrinen, kultakuume, kultaköynnös, kultala, kultalakka, kultalammas