kulu
substantiivi
-
Raha tai muu resurssi, joka käytetään johonkin.
Pitkällä matkalla syntyy paljon kuluja.
Taivutus
yks. nom. kulu, yks. gen. kulun, yks. part. kulua, yks. ill. kuluun, mon. gen. kulujen, mon. part. kuluja, mon. ill. kuluihin.
Synonyymisanakirja
kulu
-
ampu, meno, kustannus, siipi, tariffi, kustannus, meno, maksu, maksu.
Esimerkit
Vuosittaiset kulut pitää budjetoida tarkasti.
Yllättävät kulut voivat aiheuttaa stressiä.
Matkakulut ovat nousseet viime vuosina.
Etymologia
Liittyy verbiin 'kulua', joka tarkoittaa ajan tai resurssien kulumista.
Käännökset
Slangisanakirja
-
eldaa ruutii: kuluttaa rahaa / "polttaa rahaa"
-
lööbaa: kuluttaa aikaa / maata / levätä
-
nokka tuhisee: kulua aikaa turhaan : Siin ei kauaa nokka tuhissu ku hommat oli tehty.
-
syö: kuluttaa es hermoja : Tommonen kyl syö miestä.
-
tuhoo: kuluttaa (rahaa) / tuhlata
Sanonnat
"Astu pitkään, ettei kenkäspohojat kulu."
"Ei kiitos käytössä kulu."
"Ei työt tekemällä lopu, eikä järvi soutamalla kulu."
"Kiitos ei käytössä kulu."
Liittyvät sanat
kulunki, kustannusLäheisiä sanoja
kulttuuriyhteys, kulttuuriystävällinen, kulturelli, kulu, kulua, kulukorvaus