kumma

adjektiivi

  1. Jokin omituinen tai outo.

    Kumma tunne valtasi hänet pimeässä huoneessa.
Taivutus

yks. nom. kumma, yks. gen. kumman, yks. part. kummaa, yks. ill. kummaan, mon. gen. kummien kummain, mon. part. kummia, mon. ill. kummiin.

Synonyymisanakirja

kumma

  1. outo, omituinen, epätavallinen, kummallinen, eriskummallinen, erikoinen, merkillinen, hassu, omalaatuinen, omaperäinen, poikkeuksellinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Oli kumma tapahtuma.
Kumma tunne valtasi mielen.
Se oli jotain todella kummaa.

Etymologia

kumba; sukulaissanat karjala kummu, pohjoissaame gobmi. Englanniksi miracle

Slangisanakirja

  • ee-tee / e.t.: kummallinen

  • ihme-: kumma / outo : Ihme-hiippareita tsittas siel ostarin edes.

  • kummarit: kumitossut : Simmarit, sammarit, kummarit ja pipo.

Sanonnat

"Tänä aamuna potilas mennyt vessaan Tuolloin tullut kumma tunne siitä, että ollut siellä aikaisemminkin."

Riimisanakirja

kumma rimmaa näiden kanssa:

humma, kardemumma, summa, rahasumma, urakkasumma, velkasumma, vekselisumma, könttisumma, arviosumma

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

hyypiö, ihme, fakiiri, häiskä, kapistus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro