kummastelu
substantiivi
-
Toiminta, jossa jokin herättää ihmettelyä tai pohdintaa.
Esityksen hämmästyttävä laatu aiheutti katsojissa suurta kummastelua.
Taivutus
yks. nom. kummastelu, yks. gen. kummastelun, yks. part. kummastelua, yks. ill. kummasteluun, mon. gen. kummastelujen kummasteluiden kummasteluitten, mon. part. kummasteluja kummasteluita, mon. ill. kummasteluihin.
Esimerkit
Koko talo oli yhtenä kummasteluna.
Kummastelua herättivät hänen puheensa.
Kummastelun vallassa
Etymologia
Johdettu verbistä: 'kummastella', tarkoittaa 'ihmettely'
Käännökset
Riimisanakirja
kummastelu rimmaa näiden kanssa:
astelu, hidastelu, ihastelu, puuhastelu, heijastelu, hurjastelu, sukupuolihurjastelu, seksihurjastelu, vauhtihurjastelu, autohurjastelu
Läheisiä sanoja
kummanne, kummarit, kummastella, kummastelu, kummasti, kummastua