kumoamattomuus

substantiivi

1. Kumoamattomuuden ominaisuus, eli sitä ettei jotain voi kumota.

   Tieteen perustana on sen ajatuksellinen kumoamattomuus.

Taivutus

yks. nom. kumoamattomuus, yks. gen. kumoamattomuuden, yks. part. kumoamattomuutta, yks. ill. kumoamattomuuteen, mon. gen. kumoamattomuuksien, mon. part. kumoamattomuuksia, mon. ill. kumoamattomuuksiin.

Synonyymisanakirja

kumoamattomuus

1. kiistattomuus, varmuus, luotettavuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kumoamattomuus tekee tästä asiasta erityisen vaikean.
Todisteiden kumoamattomuus oli selvä.
Kumoamattomuus oli hänen kohtalonsa.

Käännökset

Riimisanakirja

kumoamattomuus rimmaa näiden kanssa:

alastomuus, hampaattomuus, selkärangattomuus, rahattomuus, tahattomuus, rauhattomuus, asiattomuus, viattomuus, ajattomuus, rajattomuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kummuta, kumoamaton, kumoamattomasti, kumoamattomuus, kumollaan, kumolleen