kunto

substantiivi

1. fyysinen terveydentila tai suorituskyky; myös jokin asia voi olla kunnossa tai epäkunnossa

   Hänellä on erinomainen kunto.

Taivutus

yks. nom. kunto, yks. gen. kunnon, yks. part. kuntoa, yks. ill. kuntoon, mon. gen. kuntojen, mon. part. kuntoja, mon. ill. kuntoihin.

Synonyymisanakirja

kunto

1. tila, hyvä järjestys, järjestys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kunto kohoaa säännöllisellä liikunnalla.
Hänen fyysinen kuntensa on hyvässä jamassa.
Kunto oli huonompi kuin odotettiin.

Käännökset

Slangisanakirja

• kondis: kunto / yleinen fyysinen k / urheilullinen k : Millanen kondis sullon nyt ennen skaboja?

• kuntsari: kuntoisuusloma

Sanonnat

"Kunto ei ou nyt ramillaan."

Riimisanakirja

kunto rimmaa näiden kanssa:

pohjakunto, matkakunto, alakunto, priimakunto, ampumakunto, rapakunto, toimintakunto, mannerliikunto, ylikunto

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuntasuunnittelu, kuntauudistus, kuntayhtymä, kunto, kuntoarvio, kuntoharjoittelu

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mitä merkitsevat nama lauset? Saksa on Euroopan pääviemäri, sen kunto vaikuttaa aina kaikkeen ma?
Mikä on psyykkinen kunto?
Nykyisen asunnon varustetaso ja kunto?
Mitä tarkoittaa psyykkinen kunto?
Miksi ihmisen kunto loppuu?
?