kuolonenkeli

substantiivi

1. Olento, joka symboloi kuolemaa tai vie sieluja kuoleman jälkeen.

   Tarinoissa kuolonenkeli tuli hakemaan kuolleen sielua.

Taivutus

yks. nom. kuolonenkeli, yks. gen. kuolonenkelin, yks. part. kuolonenkeliä, yks. ill. kuolonenkeliin, mon. gen. kuolonenkelien kuolonenkeleiden kuolonenkeleitten kuolonenkelten, mon. part. kuolonenkelejä kuolonenkeleitä, mon. ill. kuolonenkeleihin.

Synonyymisanakirja

kuolonenkeli

1. viikatemies.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän näki unessaan kuolonenkeli

Käännökset

Riimisanakirja

kuolonenkeli rimmaa näiden kanssa:

enkeli, arkkienkeli, ylienkeli, rauhanenkeli, surmanenkeli, bisnesenkeli, suojelusenkeli

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuollut, kuolo, kuolokohta, kuolonenkeli, kuolonkalpea, kuolonkalpeus