kuorike
substantiivi
-
Haketta tai silppua, jota käytetään maaperän peitteenä tai suojana.
Puunkuoressa käytettiin kuoriketta suoja- ja maisemointitarkoituksiin.
Taivutus
yks. nom. kuorike, yks. gen. kuorikkeen, yks. part. kuoriketta, yks. ill. kuorikkeeseen, mon. gen. kuorikkeiden kuorikkeitten, mon. part. kuorikkeita, mon. ill. kuorikkeisiin kuorikkeihin.
Esimerkit
Puutarhassa käytettiin kuoriketta maanpeitteenä.
Kuorikkeella suojattiin kasvien juuria.
Kuoriketta levitettiin istutusten ympärille.
Etymologia
Johdettu sanasta 'kuori', tarkoittaa kuoren omaista ainetta.
Käännökset
englanti |
(rfdef) |
Läheisiä sanoja
kuoriaita, kuoriaitaus, kuorihumus, kuorike, kuorikerros, kuorikko