kuoro

substantiivi

  1. Ihmisten ryhmä, joka laulaa yhdessä, erityisesti musiikkikappaleita.

    Kuoro harjoittelee uutta joululaulua varten.
Taivutus

yks. nom. kuoro, yks. gen. kuoron, yks. part. kuoroa, yks. ill. kuoroon, mon. gen. kuorojen, mon. part. kuoroja, mon. ill. kuoroihin.

Synonyymisanakirja

kuoro

  1. balettiryhmä, tanssiryhmä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kävin kuuntelemassa paikallista kuoroa.
Kuoron esitys oli lumoava.
Hän liittyi koulun kuoroon viime vuonna.

Etymologia

Lainasana latinasta 'chorus', tarkoittaa laulajaryhmää.

Sitaatit

  • "Tämä papukaija on kuollut. Jollette olisi naulannut sitä ryhmätiloistamme varastettuun ovenkahvaan, se lykkäisi jo horsmaa. Sen viimeiset vaalit on vietetty. Valiokuntapaikat on jaettu ja kulukorvaukset nostettu. Esirippu on laskeutunut ja näkymättömien kuoro kutsuu joukkoihinsa. Tämä on entinen papukaija! (Matti Vanhasen lentävä sirkus)"

Riimisanakirja

kuoro rimmaa näiden kanssa:

sekakuoro, poikakuoro, kitarakuoro, oopperakuoro, lausuntakuoro, viihdekuoro, puhekuoro, enkelikuoro, kamarikuoro

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kuoro-osa, kööri, naiskuoro, mieskuoro

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro