kupletti
substantiivi
-
lyhyt, riimillinen runo tai laulu, yleensä osa laulua tai runoa
Hän kirjoitti kupletin hänen uuteen lauluunsa.
Taivutus
yks. nom. kupletti, yks. gen. kupletin, yks. part. kuplettia, yks. ill. kuplettiin, mon. gen. kuplettien, mon. part. kupletteja, mon. ill. kupletteihin.
Synonyymisanakirja
kupletti
-
laulelma, viisukappale, sävellän, laulu, laulu.
Esimerkit
Kupleteilla on pitkät perinteet suomenkielisessä musiikissa.
Hän esitti hauskan kuplettikappaleen.
Kupletti sai yleisön nauramaan.
Kupletit kertovat usein ajankohtaisista aiheista.
Kupletissa oli humoristinen sävy.
Etymologia
Alun perin ranskan kielestä 'couplet', tarkoittaen kahden riimillisen säkeen paria.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kuplakammio, kuplamuisti, kuplapakkaus, kupletti, kuplettilaulaja, kuplia