kurjimus

substantiivi

1. kurja ihminen; surkimus

   Hän tunsi olonsa kurjimukseksi surkean päivän päätteeksi.

Taivutus

yks. nom. kurjimus, yks. gen. kurjimuksen, yks. part. kurjimusta, yks. ill. kurjimukseen, mon. gen. kurjimusten kurjimuksien, mon. part. kurjimuksia, mon. ill. kurjimuksiin.

Synonyymisanakirja

kurjimus

1. riekale, raakas.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän tunsi itsensä kurjimukseksi vaikeuksien keskellä.
Kurjimus ei saanut ansaitsemaansa arvostusta.
Tarina kertoo pojasta

Käännökset

Riimisanakirja

kurjimus rimmaa näiden kanssa:

hurjimus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kurjenmiekka, kurjennokka, kurjenpolvi, kurjimus, kurjistaa, kurjistua