kuulaus
substantiivi
-
Toiminta tai tilanne, jossa jokin on kirkkaan tai selkeän näköinen, erityisesti säätilassa.
Syksyn kuulaus ilahdutti ulkoilijoita puistossa.
Taivutus
yks. nom. kuulaus, yks. gen. kuulauden, yks. part. kuulautta, yks. ill. kuulauteen, mon. gen. kuulauksien, mon. part. kuulauksia, mon. ill. kuulauksiin.
Esimerkit
Luonto tarjosi harvinaisen kuulauden.
Kuulaus ympärilläni rentoutti mieltä.
Talvea edelsi kuulaus
Käännökset
Liittyvät sanat
kuulakkuusLäheisiä sanoja
kuulantyöntö, kuulantyöntökilpailu, kuulas, kuulaus, kuulema, kuulematon