kuuliainen

adjektiivi

  1. Henkilö, joka noudattaa annettuja ohjeita tai sääntöjä, usein kuvaa kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta.

    Lapsi oli oppinut olemaan kuuliainen vanhemmilleen.
Taivutus

yks. nom. kuuliainen, yks. gen. kuuliaisen, yks. part. kuuliaista, yks. ill. kuuliaiseen, mon. gen. kuuliaisten kuuliaisien, mon. part. kuuliaisia, mon. ill. kuuliaisiin.

Synonyymisanakirja

kuuliainen

  1. nöyrä, tottelevainen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lapsi oli kauniisti kuuliainen koulussa.
Hän osoitti poikkeuksellista kuuliaisuutta.
Koirani on erityisen kuuliainen.

Hän sanoi siis vain hiljaa sille uskovaiselle, kun tämä tuli hyvästelemään: - Siinähän se Usko juuri onkin, että mitään pelkäämättä ja ottamatta lukuun mitään seurauksia on vain omalletunnolleen kuuliainen

Etymologia

Peräisin sanasta 'kuulla' johdettuna liitteellä '-inen'

Riimisanakirja

kuuliainen rimmaa näiden kanssa:

-energiainen, suurienergiainen, runsasenergiainen, vähäenergiainen, karhiainen, jauhiainen, takiainen, nahkiainen, hapsenkakkiainen, hankiainen

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

lainkuuliainen, tottelevainen, esivalta, nöyrä, alamainen

Läheisiä sanoja

kuulemiin, kuulemma, kuulento, kuuliainen, kuuliaisesti, kuuliaiset

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro