kuulovartija

substantiivi

  1. Henkilö, joka huolehtii kuulontutkimus- tai vammatapahtumassa kuulon suojaamisesta.

    Konsertin aikaan paikalla oli kuulovartija.
Taivutus

yks. nom. kuulovartija, yks. gen. kuulovartijan, yks. part. kuulovartijaa, yks. ill. kuulovartijaan, mon. gen. kuulovartijoiden kuulovartijoitten kuulovartijain, mon. part. kuulovartijoita, mon. ill. kuulovartijoihin.

Synonyymisanakirja

kuulovartija

  1. kuunteluvartija.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän työskenteli kuulovartijana useita vuosia.
Kuulovartijan tehtävä on suojella tapahtumaa.
Kuulovartija nousi seisomaan.

Etymologia

Kuulo (hearing) + vartija (guard), a figurative compound noun.

Riimisanakirja

kuulovartija rimmaa näiden kanssa:

vartija, kunniavartija, rajavartija, henkivartija, merivartija, majakanvartija, siveydenvartija, ovenvartija, lainvartija, vanginvartija

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuulovamma, kuulovammainen, kuulovammaisuus, kuulovartija, kuulovartio, kuulovika

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro