kuulumaton
adjektiivi
-
Joka ei kuulu tai ei ole sovelias tietyssä yhteydessä.
Hänen käytöksensä oli täysin kuulumaton tilanteessa.
Taivutus
yks. nom. kuulumaton, yks. gen. kuulumattoman, yks. part. kuulumatonta, yks. ill. kuulumattomaan, mon. gen. kuulumattomien kuulumatonten, mon. part. kuulumattomia, mon. ill. kuulumattomiin.
Esimerkit
Kuulumaton meteli häiritsi rauhaa.
Kirja oli täynnä kuulumattomia tarinoita.
Tämä on kuulumaton käytös täällä.
Etymologia
Derived from kuulua with the negative suffix, meaning unheard of or unknown.
Käännökset
Riimisanakirja
kuulumaton rimmaa näiden kanssa:
saumaton, puhumaton, horjumaton, liikkumaton, rikkumaton, vankkumaton, hiiskumaton, asiaankuulumaton, ennenkuulumaton
Liittyvät sanat
irrelevantti, epämetalli, aateliton, hajasävel, tuntiopettajaLäheisiä sanoja
kuulua, kuuluisa, kuuluisuus, kuulumaton, kuulumattomasti, kuulumattomiin