kuuluotain
substantiivi
-
Laite, joka tutkii ääniaaltojen avulla kuten kaikuluotain.
Tutkijat käyttivät kuuluotainta syvyyksien kartoittamiseen.
Taivutus
yks. nom. kuuluotain, yks. gen. kuuluotaimen, yks. part. kuuluotainta, yks. ill. kuuluotaimeen, mon. gen. kuuluotaimien kuuluotainten, mon. part. kuuluotaimia, mon. ill. kuuluotaimiin.
Esimerkit
Käytimme kuuluotainta löytääksemme signaalin.
Kuuluotain auttoi paikantamaan uuden planeetan.
Kuuluotain lähetti tarkkoja tietoja takaisin maahan.
Etymologia
Kuulo (hearing) + luotain (probe), a compound noun for an auditory probe or sonar.
Käännökset
| englanti |
lunar probe |
Riimisanakirja
kuuluotain rimmaa näiden kanssa:
luotain, radioluotain, avaruusluotain, syvyysluotain, kaikuluotain, sääluotain
Läheisiä sanoja
kuulumattomiin, kuulumattomissa, kuulumiset, kuuluotain, kuulustelija, kuulustella