kuuluvilta
adverbi
-
Siirtyä pois, ettei ääni enää kuulu.
Melodisimmat ääneet heikkenivät kuuluvilta.
Esimerkit
Äänet hiljenivät kuuluvilta vähitellen.
Hän yritti piilottaa tunteensa kuuluvilta.
Hiljaisen musiikin sanat jäivät kuuluvilta.
Ja kun rouva yhä kyseli, mitä hän siis seteleillään tekisi, oli Tolstoi vastannut: polttakaa ne! Paitsi tavallisia jokapäiväisiä kävijöitä, joilla oli kysyttävänä jos jonkinlaisia yksityisiä asioita, avioeroista, työalojen valitsemisista, sukupuolielämän vaatimuksista, jolloin hänen oli aina vetäydyttävä kysyjän kanssa pois syrjäisten kuuluvilta, oli tähän rauhattomaan aikaan erikoisen paljon kävijöitä tiedustelemassa hänen mieltään myöskin julkisen elämän kysymyksistä, varsinkin aseellisesta taistelusta hallitusta vastaan eli vallankumouksesta
Käännökset
Läheisiä sanoja
kuuluviin, kuuluvilla, kuuluville, kuuluvilta, kuuluvissa, kuuluvista