kuunaama
substantiivi
-
Kenties humoristinen tai epämiellyttävä kuva jonkun kasvoista.
Vanha tarina mainitsee hänet kuunaamaksi.
Taivutus
yks. nom. kuunaama, yks. gen. kuunaaman, yks. part. kuunaamaa, yks. ill. kuunaamaan, mon. gen. kuunaamojen kuunaamain, mon. part. kuunaamoja, mon. ill. kuunaamoihin.
Esimerkit
Talvi-iltana kuu möllötti kuunaamana taivaalla.
Kuunaama synnytti pelottavia varjoja pihalle.
Lapsi piirsi paperille ison kuunaaman.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kuumua, kuumuudenkestävä, kuumuus, kuunaama, kuunaamainen, kuunaan