kylkiluu
substantiivi
-
Rintakehän luinen osa.
Kaatuminen rikkoi hänen kylkiluun.
Taivutus
yks. nom. kylkiluu, yks. gen. kylkiluun, yks. part. kylkiluuta, yks. ill. kylkiluuhun, mon. gen. kylkiluiden kylkiluitten, mon. part. kylkiluita, mon. ill. kylkiluihin.
Esimerkit
Kylkiluu murtui voimakkaassa törmäyksessä.
Hän tunsi kylkiluun painavan epämiellyttävästi.
Kylkiluun ympärillä oli turvotusta.
Etymologia
Muodostuu sanoista 'kylki' (side) ja 'luu' (bone), viitaten rib-luuhun.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kyljys, kylki, kylkiasento, kylkiluu, kylkiluunmurtuma, kylkiluuväli