kytkin

substantiivi

  1. Laite, joka yhdistää tai katkaisee sähkölaitteen virtapiirin.

    Valokatkaisimen kytkin oli rikki.
Taivutus

yks. nom. kytkin, yks. gen. kytkimen, yks. part. kytkintä, yks. ill. kytkimeen, mon. gen. kytkimien kytkinten, mon. part. kytkimiä, mon. ill. kytkimiin.

Synonyymisanakirja

kytkin

  1. kytkinpoljin, katkaisija, katkaisin, sähkökatkaisija, vipu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Se on mekaninen kytkin.
Kytkimen toiminta on ratkaisevaa laitteen käytölle.
Tarkista

Etymologia

Perustuu verbiin 'kytkeä'.

Slangisanakirja

  • kytkintä, nostaa: poistua / lähteä : Oli pakko nostaa kytkintä ja vaihtaa maisemaa.

Riimisanakirja

kytkin rimmaa näiden kanssa:

vapaakytkin, aikakytkin, kitkakytkin, infrapunakytkin, laippakytkin, pikavalintakytkin, virtakytkin, nestekytkin, veitsikytkin

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

pitokytkin, kontaktori, infrapunakytkin, yksilevykytkin, hipaisukytkin

Läheisiä sanoja

kytkeymä, kytkeytyä, kytkeä, kytkin, kytkinpoljin, kytky

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro