kähinä

substantiivi

  1. kuivien lehtien tai paperien tuottama ääni

    Kuulen kahinaa yläkerrasta.
Taivutus

yks. nom. kähinä, yks. gen. kähinän, yks. part. kähinää, yks. ill. kähinään, mon. gen. kähinöiden kähinöitten kähinäin, mon. part. kähinöitä, mon. ill. kähinöihin.

Synonyymisanakirja

kähinä

  1. kina, tora, riita, sananvaihto, yhteenotto, tappelu, kiista, kiistely, sanasota, nahistelu, kinastelu, riitely, nahina, riidanpoikanen, hämminki, hässäkkä, kahina, ääni, supina, kuiskutus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Keittiössä oli jatkuvaa kähinää.
Lapset eivät malttaneet lopettaa kähinäänsä.
Alkoi vimmattu kähinä roskapöntön luona.

Etymologia

Ääntä kuvaava sana, saattaa olla onomatopoeettinen alkuperältään.

Riimisanakirja

kähinä rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

käheä, käheä-ääninen, käheästi, kähinä, kähistä, kähmintä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu