käkönen
substantiivi
-
käköslintuihin kuuluva lintu
Käkönen lauloi kauniisti puussa.
Taivutus
yks. nom. käkönen, yks. gen. käkösen, yks. part. käköstä, yks. ill. käköseen, mon. gen. käkösten käkösien, mon. part. käkösiä, mon. ill. käkösiin.
Esimerkit
Kevään ensimmäinen käkönen toi hymyn kasvoilleni.
Käkösen ääni kertoi kevään saapumisesta.
Meidän oli vaikea nähdä käkönen oksien seasta.
Hoi laari-laari laa, hoi laari-laari laa, kaikuu mun suloinen Suomeni maa! Kaukana korvessa käkönen kukkuu, sulhonsa suloutta ylistää
Käännökset
Riimisanakirja
käkönen rimmaa näiden kanssa:
ykkönen, listaykkönen, yökkönen, mänty-yökkönen, niitty-yökkönen, maayökkönen, gammayökkönen, varsiyökkönen, orasyökkönen