kärjistymä
substantiivi
-
Tilanne tai tapahtuma, jossa jokin muuttuu äärimmäiseksi tai pahemmaksi
Talouden kärjistyminen johtaa usein lomautuksiin.
Taivutus
yks. nom. kärjistymä, yks. gen. kärjistymän, yks. part. kärjistymää, yks. ill. kärjistymään, mon. gen. kärjistymien kärjistymäin, mon. part. kärjistymiä, mon. ill. kärjistymiin.
Esimerkit
Tilanteen kärjistymä oli odottamaton.
Kärjistymä johti isoon päätökseen.
Konfliktin kärjistymä vaati välitöntä huomiota.
Käännökset
Riimisanakirja
kärjistymä rimmaa näiden kanssa:
estymä, yhdistymä, suoyhdistymä, herkistymä, jäykistymä, niveljäykistymä, täydellistymä, sinistymä, käyristymä
Läheisiä sanoja
kärjekäs, kärjellinen, kärjimmäinen, kärjistymä, kärjistys, kärjistyä