käräjäkivi
substantiivi
-
kivi, joka sijaitsee käräjäpaikalla tai jota käytetään käräjissä tai neuvostossa
Käräjäkivi oli merkittävä osa vanhaa suomalaista perintötä.
Taivutus
yks. nom. käräjäkivi, yks. gen. käräjäkiven, yks. part. käräjäkiveä, yks. ill. käräjäkiveen, mon. gen. käräjäkivien, mon. part. käräjäkiviä, mon. ill. käräjäkiviin.
Esimerkit
Käräjäkivi on historiallisesti merkittävä paikka.
Satoja vuosia sitten käräjäkivi oli kokoontumispaikka oikeudenkäynneille.
Monet Vanhan Suomen käräjät pidettiin tällaisen kiven luona.
Etymologia
Käräjäkivi yhdistyy käräjä-sanaan (oikeudenkäyntikokous) ja kivi-sanaan.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kärytä, kärähtää, käräjäasia, käräjäkivi, käräjäkunta, käräjäoikeus