laikku

substantiivi

  1. Selvästi erottuva alue, joka poikkeaa ympäristöstä väriltään tai tekstuuriltaan.

    Nurmikolla oli vihreä laikku.
Taivutus

yks. nom. laikku, yks. gen. laikun, yks. part. laikkua, yks. ill. laikkuun, mon. gen. laikkujen, mon. part. laikkuja, mon. ill. laikkuihin.

Synonyymisanakirja

laikku

  1. täplä, läikkä, pilkku.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koiralla on musta laikku selässään.
Iholle ilmestyi punainen laikku.
Seinään jäi maalattu laikku.

Etymologia

Kantasuomalainen johdos

Riimisanakirja

laikku rimmaa näiden kanssa:

vaikku

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

siipipeili, pilkkasiipi, lautuma, läntti

Läheisiä sanoja

laihtua, laihuus, laikka, laikku, laikkuinen, laikkuisuus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro