lakka
substantiivi
-
Suomuurain, marjatyyppi, joka kasvaa pohjoisilla soilla.
Lakka maistuu parhaimmalta juuri poimittuna.
Taivutus
yks. nom. lakka, yks. gen. lakan, yks. part. lakkaa, yks. ill. lakkaan, mon. gen. lakkojen lakkain, mon. part. lakkoja, mon. ill. lakkoihin.
Esimerkit
Hän poimi metsästä lakkoja hilloa varten.
Lakka on suosittu ja maukas marja Suomessa.
Lakka marjana tuo mieleen kesäiset muistot.
Etymologia
Peräisin kantasuomesta merkityksellä 'hillamarja' tai 'liima'.
suomalais-ugrilainen kantakieli lakka. Englanniksi eaves
Käännökset
englanti |
lacquer loft lac varnish bakeapple |
Sitaatit
"Ei jumalaut! Mää en millän lakka ihmettelemäst et kui mies tommotti pitä kaike romu takanans. Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta rätei ja lumpui. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä. Mut kuin helvetin taval lumpui Ei, mää olen mahrottoman hämmästyny. Mää ihmettelen kauhiast tämmöst. Mää ole niinku klapil päähä lyäty."
Riimisanakirja
lakka rimmaa näiden kanssa:
suojalakka, salakka, oksalakka, selluloosalakka, kultalakka, valakka, helakka, kirjelakka, telakka
Liittyvät sanat
gammabutyrolaktoni, suojalakka, hartsiliima, hartsilakka, hopeamaaliLäheisiä sanoja
lakittaa, lakitupa, lakivaliokunta, lakka, lakkaamaton, lakkaamatta
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä