lauhkea

adjektiivi

  1. Hiljainen tai rauhallinen, kuvaa usein eläimen käytöstä.

    Lauhkea hevonen tervehti meitä tallilla.
Taivutus

yks. nom. lauhkea, yks. gen. lauhkean, yks. part. lauhkeaa lauhkeata, yks. ill. lauhkeaan, mon. gen. lauhkeiden lauhkeitten lauhkeain, mon. part. lauhkeita, mon. ill. lauhkeihin lauhkeisiin.

Synonyymisanakirja

lauhkea

  1. leuto, vaisu, nöyrä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä oli lauhkea ilme kasvoillaan.
Kissalla on aina ollut lauhkea luonne.
Lauhkea koira ei ole vaaraksi.

Etymologia

Johdettu lauhasta, viittaa elämään, säähän tai eläimeen, joka on tyyniluonteinen tai leuto.

lavkeda < lavke, suomalais-volgalainen lawca. Englanniksi mild

Sanonnat

"Lauhkea kuin lammas."

"Unessa nähty lauhkea ja ystävällinen koira tiesi uskollisen ystävän/kumppanin löytymistä."

Riimisanakirja

lauhkea rimmaa näiden kanssa:

uhkea, muhkea

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

hyvänahkainen, lauha (2), lauhentaa

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro