leikkipeli
substantiivi
-
peli, jota pelataan leikin vuoksi
Leikkipeli oli suosittu lasten keskuudessa.
Taivutus
yks. nom. leikkipeli, yks. gen. leikkipelin, yks. part. leikkipeliä, yks. ill. leikkipeliin, mon. gen. leikkipelien, mon. part. leikkipelejä, mon. ill. leikkipeleihin.
Esimerkit
Leikkipeli on helppo oppia.
Lapset nauttivat leikkipelin pelaamisesta.
Perhe vietti iltaa yhdessä leikkipelin parissa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
leikkimielinen, leikkimökki, leikkipaikka, leikkipeli, leikkiperinne, leikkipuhe