liete
substantiivi
-
vesipitoisen maa-aineksen tyyppi, joka syntyy hajoamisesta tai kulkeutumisesta
Liite on hyödyllinen ravinteiden siirtämisessä.
Taivutus
yks. nom. liete, yks. gen. lietteen, yks. part. lietettä, yks. ill. lietteeseen, mon. gen. lietteiden lietteitten, mon. part. lietteitä, mon. ill. lietteisiin lietteihin.
Esimerkit
Pienen järven pohjalla on paljon lietettä.
Kalat piiloutuivat lietteeseen.
Pelkään astua lietteiseen rantaan.
Etymologia
Alkuperä suomen sana, liittyy sameaan veteen tai mutaan.
Käännökset
| englanti |
silt slurry sludge suspension ooze |
| ranska | lie (f), vase, limon |
| saksa | Schlamm (m), Matsch (m), Abwasserschlamm (m), Schlick (m), Schluff (m) |
| venäjä | шлам (m), ил (m), оса́док (m) |
| italia | limo (m) |
| puola | muł (m), ił (m) |
Liittyvät sanat
suspensio, liettymäLäheisiä sanoja
liestyä, liesu, liesuta, liete, lietekerros, lietekerrostuma