lätinä
substantiivi
-
klassinen kieli, jota puhuttiin alun perin Latiiumissa Rooman valtakunnassa
Opiskelen latinaa yliopistossa.
Taivutus
yks. nom. lätinä, yks. gen. lätinän, yks. part. lätinää, yks. ill. lätinään, mon. gen. lätinöiden lätinöitten lätinäin, mon. part. lätinöitä, mon. ill. lätinöihin.
Synonyymisanakirja
lätinä
-
puhina, lurske, liirumlaarum, puheripuli, sanahelinä.
Esimerkit
Vesisateen lätinä kattoa vasten oli rauhoittavaa.
Kuulin lätinän jo kaukaa.
Lasten saappaat tekivät lätinää vesilätäkössä.
Käännökset
englanti |
Latin |
Riimisanakirja
lätinä rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
lässytys, lässähtää, lästimaksu, lätinä, lätistä, lätkintä