maneeri
substantiivi
-
Tyypillinen tapa käyttäytyä tai ilmaista itseään.
Hänellä on erikoinen maneeri puhuessaan.
Taivutus
yks. nom. maneeri, yks. gen. maneerin, yks. part. maneeria, yks. ill. maneeriin, mon. gen. maneerien maneereiden maneereitten, mon. part. maneereja maneereita, mon. ill. maneereihin.
Synonyymisanakirja
maneeri
-
teeskentely, manerismi, poseeraaminen, teennäisyys, ominaispiirre, heikko kohta.
Esimerkit
Hänellä oli omalaatuisia maneereita.
Tietty maneeri voi kertoa paljon ihmisestä.
Näyttelijän maneeri oli hyvin tunnistettava.
Hän jätti vanhat maneerinsa taakseen.
Maneerit vaikuttavat ensivaikutelmaan.
Etymologia
Alkuperä latinan sanasta manus ('käsi') ja sen kautta ranskan sanasta manière ('tapa').
Käännökset
| englanti |
mannerism |
| ranska | maniérisme (m), manières (f)-p |
| saksa | Manierismus (m) |
| venäjä | мане́рность (f), маньери́зм (m) qualifier West European style in literature, etc. |
Liittyvät sanat
kaavaLäheisiä sanoja
mandariinikiina, mandoliini, mandrilli, maneeri, maneerimainen, maneerimaisesti