mannermaa

substantiivi

1. maanosa, joka on eristyksissä vesiympäristöstä

   Mannermaa on keskeinen osa maapallon geologiaa.

Taivutus

yks. nom. mannermaa, yks. gen. mannermaan, yks. part. mannermaata, yks. ill. mannermaahan, mon. gen. mannermaiden mannermaitten, mon. part. mannermaita, mon. ill. mannermaihin.

Synonyymisanakirja

mannermaa

1. mantere, suuri maa, kontinentti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Mannermaa kattaa suuren osan Eurooppaa.
Mannermaan ilmasto on vaihteleva.
Suomi sijaitsee osittain mannermaalla.

Käännökset

Riimisanakirja

mannermaa rimmaa näiden kanssa:

harmaa, punaharmaa, siniharmaa, vaaleanharmaa, hopeanharmaa, tuhkanharmaa, tummanharmaa, vedenharmaa, sateenharmaa, helmenharmaa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

mannerjäätikkö, mannerlaatta, mannerliikunto, mannermaa, mannermaajalusta, mannermaalainen