marimba
substantiivi
-
Puuinstrumentti, jota soitetaan lyömällä; se on kuin iso xyndrofoni.
Marimba soi kauniisti konserttiyleisölle.
Taivutus
yks. nom. marimba, yks. gen. marimban, yks. part. marimbaa, yks. ill. marimbaan, mon. gen. marimbojen marimbain, mon. part. marimboja, mon. ill. marimboihin.
Esimerkit
Hän soittaa taitavasti marimbaa.
Marimba on tärkeä soitin orkesterissa.
Hänelle ostettiin uusi marimba harjoituksiin.
Etymologia
Lainasana: afrikankieliperäinen, erityisesti bantukielistä tullut soitinnimi.
Käännökset
Läheisiä sanoja
mari, marihuana, mariininsininen, marimba, marin kieli, marina