matkailukausi
substantiivi
-
Aika vuodesta, jolloin matkailu on vilkasta.
Kesä on matkailukauden huippuaikaa Suomessa.
Taivutus
yks. nom. matkailukausi, yks. gen. matkailukauden, yks. part. matkailukautta, yks. ill. matkailukauteen, mon. gen. matkailukausien matkailukautten, mon. part. matkailukausia, mon. ill. matkailukausiin.
Esimerkit
Luonnonpuiston matkailukausi alkaa toukokuussa.
Talvella matkailukausi on vilkkaimmillaan hiihtokeskuksissa.
Matkailukausi tuo paljon vierailijoita kaupunkiin.
Etymologia
Yhdistää sanat 'matkailu' ja 'kausi', viittaa aikaan, jolloin matkailu on vilkasta.
Käännökset
englanti |
tourist season |
Riimisanakirja
matkailukausi rimmaa näiden kanssa:
laskukausi, lukukausi, syyslukukausi, kevätlukukausi, kilpailukausi, rapukausi, huippukausi, maksukausi, palkanmaksukausi
Liittyvät sanat
kiihkeä, kausi, hiljainenLäheisiä sanoja
matkailuauto, matkailuelinkeino, matkailuesite, matkailukausi, matkailukeskus, matkailukohde